Nazi Lauck NSDAP/AO Suomeksi Uutislehti 109-8 . . .

Nazi Lauck NSDAP/AO

Kansallissosialistinen Uutislehti

NSDAP/AO – Suomen painos

Numero 111/10 - Kevät 2002 (113)

Kansallissosialistista Uutislehteä julkaisee NSDAP/AO useilla eri kielillä; suomeksi, englanniksi, saksaksi, unkariksi, hollanniksi, ranskaksi, ruotsiksi, espanjaksi, portugaliksi ja italiaksi. Lehti ilmestyy epäsäännöllisesti. 12 numeron tilaus maksaa 200 mk. (Jokainen numero on saatavana myös 650 MB:n tietokone-CD:nä - Microsoft Publisher 98® - hintaan 80 mk.)

NSDAP/AO julkaisee myös joka toinen kuukausi ilmestyviä sanomalehtiä, englanninkielistä The New Orderia ja saksankielistä NS Kampfrufia. (Tanskalainen tabloidilehti Fædrelandet on yhteisprojekti Tanskan DNSB:n kanssa.)

Hyväksyttäviä maksutapoja ovat käteinen (vain setelit – ei kolikkoja tai postimerkkejä) ja kansainväliset rahaosoitukset (ei henkilökohtaisia sekkejä , ei "postiosoitus"-sekkejä).

Vapaaehtoisten kirjoittajien ja kääntäjien apu on tervetullutta.

NSDAP/AO - PO BOX 6414 - Lincoln NE 68506 - USA

http://www.nazi-lauck-nsdapao.com

Kolme miljoonaa käyntikertaa tammikuussa ja tietokoneanimaatioita maaliskuussa

Tammikuussa NSDAP/AO:n verkkosaitilla vierailtiin yli KOLME MILJOONAA kertaa! Huippu oli 350 000 käyntiä yhdessä päivässä.

Suurimpana syynä oli huomattava julkisuus Saksassa ja muualla Euroopassa sekä jopa Japanissa, jonka aiheutti NSDAP/AO:n ja Saksan hallituksen välinen riita domain-nimistä.

Vastalauseeksi Saksan petturihallituksen jatkuville yrityksille rajoittaa sanavapautta internetissä, on rekisteröity useita domain-nimiä, jotka muistuttavat Saksan hallituksen verkko-osoitteita, ja jotka johtavat suoraan NSDAP/AO:n saitille. (Saksan hallitus rekisteröi domain-nimensä yleensä ".de"-päätteellä. NSDAP/AO rekisteröi .com-, .net-, .org-, .info- tai .biz-päätteillä.) Kuukausien oikeustaistelun jälkeen nämä domain-nimet - kuten odotettavissa oli - menetettiin, mutta UUSIA aktivoitiin heti. Lisäksi määrän kasvaessa rekisteröintikulut ovat jopa laskeneet!

Huvittavasti yksi domain-nimistä oli eräänlainen "lahja" Saksan sisäministeri Otto Schilylta. Tammikuussa Schily kertoi Saksan suurimman uutisaikakauslehdelle Der Spiegelille, että hän oli rekisteröinyt domain-nimen "zuwanderungskommission" ("siirtolaiskomissio") pitääkseen sen poissa natsien käsistä. Mutta hän mokasi! Hän rekisteröi vain ".de"-päätteisen nimen. Niinpä NSDAP/AO rekisteröi ".com"-päätteisen, joka vei sen omalle verkkosaitille ja sitten julkisesti KIITTI Schilya avusta.

Helmikuu toi mukanaan lisää kasvua Natsi-tietokonepelejä käsittelevien lehtijuttujen - ja jopa MTV-käsittelyn - kautta. (Kyseisiä pelejä on imuroitu NSDAP/AO:n saitilta yli 12 000 kertaa viime kuun aikana.) Ennätysmäärä käyntejä tehtiin Pohjois- ja Etelä-Amerikasta ja jopa Israelista. (Myöhemmin samassa kuussa eräs operaatio aiheutti ennätysmäärän vierailuja Unkarista.)

Viimeisintä tietokonepeliä imurointiin 5000 kertaa ensimmäisten kahden viikon aikana, kun se ilmestyi maaliskuussa sekä englannin- että saksankielisinä versioina: "Ghetto Blaster" ja "Die Säuberung".

Maaliskuussa lisättiin TIETOKONEANIMAATIOITA verkkosaitille! Aivan sattumalta monet näistä animaatiohahmoista muistuttavat hämmästyttävän paljon systeemin poliitikkoja! (Tosiasiassa ne ovat KAKSOISOLENTOJA, jotka pelkäävät työnsä menetämistä seuraavien vaalien jälkeen ja ovat siksi etsineet töitä NSDAP/AO:n internetmaailmasta.) Mukana ovat Gebhardt Schrott, Oskar Silly, Joshua Fischen, Rolf Scharfding ja Jörg Trittrein Saksasta; Wolf Scheissel Itävallasta; Art Sharoff sionistien miehittämästä Palestiinasta; Val Putnik Venäjältä; Greg Bash USA:sta; Tommy Blight Englannista; Jules Chierass Ranskasta; Will Kaka Hollannista; Vincent Organ Unkarista; Joseph Merril Assnar Espanjasta; Joseph Barrass Portugalista; Sil Bearlowconey Italiasta... ja suuri päällikkö Kaffir Banana Afrikasta. Vain muutamia päiviä sen jälkeen, kun Gebhardt Schrott astui julkisuuteen, raportoi saksalainen internet-lehti chip.de asiasta, mikä aiheutti yhä lisää vierailuja.

Toverit neljällä mantereella ovat työskennelleet erittäin kovasti tämän projektin kimpussa enemmän tai vähemmän kellon ympäri! Kiitämme heitä siitä!

Yhdessä olemme vahvoja!

Naumannin haaste

Werner Naumann liittyi NSDAP/AO:hon 19-vuotiaana vuonna 1928. Hänestä tuli nopeasti puolueen loistavimman propagandistin tri. Joseph Goebbelin luotettu alainen. Aluksi Goebbels lähetti hänet ulkomaille monille journalistisille matkoille, jotka hän suoritti velvollisuudentuntoisesti ja suurella taidolla. Vuonna 1937 hänet nimitettiin päälliköksi propagandaministerin omaan toimistoon, ja seitsemän vuotta myöhemmin hänet ylennettiin ministeriön valtiosihteeriksi. Tässä virassa hän palveli Goebbelsin oikeana kätenä ja arvostettuna neuvonantajana ja sijaisena. Tyylikästä, miellyttävää ja älykästä Naumannia arvostettiin kansallissosialistisen hallituksen johtajiston piirissä. Sodan aikana hän palveli Waffen-SS:ssä Ranskan, Kreikan ja Venäjän rintamilla. Taisteluissa osoittmansa urheuden ansiosta hänet ylennettiin SS-Sturmbahnführeriksi.

Goebbelin sijaisena toimiminen avasi hänelle etuoikeuden päästä yhteyteen Führerin kanssa. Hitler piti Naumannista ja sanoi hänen olevan yksi kansallissosialistisen hallinnon parhaimmista edustajista. Vastavuoroisesti Naumann oli omistautunut Führerille ja pysyi hänen rinnallaan aina loppuun asti Berliinin bunkkerissa.

Huhtikuussa 1945 Führer nimitti Poliittisessa Testamentissaan Naumannin Goebbelin seuraajaksi uuteen kansallissosialistiseen hallitukseen, jota johti suuramiraali Dönitz. Naumann pysyi bunkkerissa viimeiseen asti. Hän oli viimeinen henkilö, joka keskusteli Goebbelsin ja tämän vaimon kanssa, ennenkuin he tekivät itsemurhan 1.5.1945. Noin tuntia myöhemmin Naumann jätti bunkkerin yhdessä Hitlerin sihteerin Martin Bormannin ja Hitlerjugendin johtajan Artur Axmannin kanssa.

Naumann jäi venäläisten vangiksi ja hänet lähetettiin sotavankileirille Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle. Venäläiset eivät tienneet, että hän oli Goebbelsin sijainen. Siksi häntä ei kohdeltu etsittynä "sotarikollisena", eikä häntä edes kuulusteltu. Keväällä 1946 hänen onnistui paeta verenhimoisten bolsevikkien käsistä itä-Saksasta. Hän asui lyhyen ajan Tübingessä ja työskenteli maatilalla. Sitten hän työskenteli Frankfurtissa muurarina.

Vuonna 1950 Naumann muutti Düsseldorfiin, jossa hän työskenteli erään vanhan puoluetoverin omistamassa vienti- ja tuontiliikkeessä. Hän teki päivätyönsä tyypilliseen tehokkaaseen tapaansa, mutta ei koskaan luopunut toiveista palauttaa kansallissosialistista uraansa. Hitlerin, Goebbelsin ja Kolmannen valtakunnan onnellisen ajan loistavat kuvat olivat iskostuneet hänen mieleensä. Hän oli aina ollut fanaattinen kansallissosialisti ja Führerin uskollinen seuraaja. Hän piti Führeriä jumalan kaltaisena hahmona. Hän pysyi uskollisena kaatuneille tovereilleen, eikä koskaan pettänyt heidän ylevää muistoaan, kuten niin monet tekivät. Hän seurasi kauhistuneen epäuskoisena, kun asetakkiset bolsevikit, sekarotuiset, juutalaiset, neekerit ja muut roskaväkilaumat miehittivät hänen isänmaansa. Hän päätti tehdä kaikkensa vapauttaakseen maan kansainvälisen juutalaisuuden pimeistä voimista.

Ollessaan Goebbelsin sihteerinä Naumann matkusteli ympäri Valtakuntaa. Hän tunsi jokaisen merkittävän (ja vähemmän merkittävän) vaikuttajan kansallissosialistisessa hallinnossa. Suurin osa heistä luotti häneen ja piti häntä kunnian miehenä. Jotkut vanhoista taistelijoista pitivät häntä heidän uutena johtajanaan. He pitivät salaisia tapaamisia Naumannin kanssa Düsseldorfissa ja pyysivät häntä tulemaan kansallissosialismin toisen sukupolven johtajaksi. Naumann ei epäröinyt ottaa vastaa johtajuuden vastuuta.

Seuraavien kahden vuoden aikana Naumann matkusteli ympäri länsi-Saksaa salaisen poliittisen aktivismin merkeissä. Hän tapasi lukuisia vanhoja puoluetovereita ja entisiä SS-miehiä. Hän kävi Italiassa, Ranskassa ja Belgiassa luodakseen yhteyksiä maanalaisiin kansallissosialistisiin ja fasistisiin ryhmiin. Sir Oswald Mosley kutsui hänet Pariisin kotiinsa tapaamaan tärkeitä kansallissosialistisia johtajia useista eri maista. Kaikki ulkomaalaiset, jotka kuulivat hänen puhuvan, olivat vakuuttuneita, että jos kansallissosialismin renessanssi tapahtuisi Saksassa, Werner Naumann olisi oikea mies johtamaan sitä.

Tärkeät saksalaiset kansallissosialistit, kuten suuri panssarikomentaja Heinz Guderian ja entinen talousministeri Hjalmar Schacht kampanjoivat Naumannin puolesta. Entinen Hitlerjugend-johtaja Artur Axmann ja johtava propagandisti Hans Fritsche antoivat myös tukensa Naumannille. Hänen ystäväpiirinsä ja tukijoiden määrä kasvoi päivä päivältä. Vuoden 1950 lopussa pienestä joukosta oli kasvanut kaikkialla Saksassa vaikuttava kansallissosialististen vallankumouksellisten verkosto.

Naumannin suunnitelmana oli luoda asialleen omistautuneiden ja fanaattisten kansallissosialistien etujoukko, joka soluttautuisi olemassaoleviin "demokraattisiin" puolueisiin ja pyrkisisi niissä vaikutusvaltaisiin asemiin ja paljastaisi itsensä vasta kun he olisivat tarpeeksi vahvoja vallananastamiseen. Naumannin "natsifikaation" ensimmäisenä kohteena oli Vapaiden Demokraattien Puolue (FDP). Kaksi puolueen huomattavaa jäsentä, Ernst Achenbach ja Wolfgang Diewerge, olivat fanaattisia kansallissosialisteja ja Naumannin tukijoita. He välittivät Naumannille tärkeitä tietoja FDP:stä ja siitä kuinka toverit voisivat päästä tärkeille paikoille.

Toisena suunnitelmana Naumannilla ja hänen ystävillään oli soluttautua tiettyihin järjestöihin ja yhdistyksiin, kuten veteraaniyhdistyksiin. Naumann oli vakuuttunut, että jos kansallissosialistit vielä joskus saisivat käsiinsä menettämänsä vallan ja vapauttaisivat isänmaansa, heidän täytyisi tehdä se salavihkaan ja juonikkaasti. Sen vuoksi hän aina vannotti kannattajiaan hillitsemään itseään ja odottamaan kunnes siemenet olisi kylvetty, kasvatettu ja valmiita niittämiseen, ennen mitään avoimia toimia. Naumann oli kärsivällinen ja varovainen mies - juuri oikeanlainen henkilö johtamaan maanalaista vallankumouksellista liikettä. Hän sanoi kerran eräälle härkäpäiselle kannattajalleen, joka ei osannut pitää suutaan kiinni: "On vaarallista kertoa maailmalle, joka luulee meidän kuolleen, että tosiasiassa me olemme täällä jälleen. Seuraavalla kerralla anna meidän edetä taidokkaammin, vasta sitten voin ilomielin avustaa sinua."

Vuoden 1951 lopussa Naumann organisoi ystäväpiiristään ja tovereistaan kuuluisan "Gauleiterkreisin" Aina keskiviikkoisin ryhmä piti salaisia kokouksia jossakin Düsseldorfin hotelleista. Sen jäseninä olivat mm. entiset Gauleiterit Karl Florian, Josef Grohe, Paul Wegener ja Karl Kauffmann; SS-majuri Paul Zimmermann: entinen kulttuuriministeri tri. Gustav Scheel ja lukuisia muita tärkeitä henkilöitä Kolmannesta valtakunnasta. Yksi heistä, Heidrich Haselmayer, oli vanha taistelija, joka oli osallistunut Hitlerin vallankaappausyritykseen Münchenissä 1923.

Näissä "uusnatsi-eliitin" salaisissa tapaamisissa Naumann esitteli tulevaisuudensuunnitelmiaan. Hänen mukaansa ennenaikainen yritys vallan saamiseksi olisi turmiollista. Hän vastusti jyrkästi kaikenlaista väkivaltaa ja uskoi sen käyttämisen koituvan vain tappioksi. Hänestä aika ei ollut kypsä uuden, kansallissosialismin periaatteille omistautuneen puolueen luomiselle. "Meillä on tarpeeksi tekemistä ilman uuden puolueen perustamistakin. Emme voi yhtäaikaa muokata maata, kylvää ja niittää. Huolehtikaamme ensin maaperästä."

Naumann ja hänen kannattajansa jatkoivat seuraavana vuonna tapaamisiaan, keskustelujaan ja organisoimistyötään. He perustivat samaa mieltä olevista kansallissosialisteista salaisia soluja useisiin Saksan kaupunkeihin ja loivat yhteyksiä muihin maanalaisiin vallankumousryhmiin ympäri isänmaata. Yksi näistä salaisista ryhmistä oli Saksan Vapaajoukot, joka perustettiin Hampurissa 17.7.1951. Se koostui entisistä SS-miehistä, NSDAP:n virkailijoista ja sotaveteraaneista. Keskeisin hahmo oli eversi Hans-Ulrich Rudel. Sen jäsenet vannoivat elävänsä NSDAP:n 25-kohtaisen puolueohjelman mukaan, ja he pitivät suuramiraali Dönitziä Saksan laillisena hallitsijana. Tässä maanlaisessa armeijassa oli lopulta n. 2000 jäsentä.

Naumannin toimet Gauleiterkreisin luomisessa ja yhteydet Vapaajoukkojen tapaisiin puolisotilaallisiin ryhmiin toivat hänet brittien tiedusteluagenttien huomioon. Nämä juutalaisten rahoittamat toukat ryhtyivät seuraamaan Naumannia ja hänen ystäviään, kuuntelivat heidän puhelinkeskustelujaan ja tutkivat heidän postejaan. Brittien ylin poliisipäällikkö Ivone Kirkpatrick pidätti 13.1.1953 Naumannin, Scheelin, Haselmayerin, Zimmermannin ja useita muita kansallissosialistisia johtajia. Kuukautta myöhemmin miehitysjoukot hajottivat Saksan Vapaajoukot. Kirkpatrick kertoi maailmalle, että hän oli murskannut uusnatsien suunnitelmat Bonnin hallituksen kaatamiseksi.

Naumannin kotoa vietiin satoja asiapapereita, mutta todisteita ei löytynyt, että hän oli laajan salaliiton johtaja, kuten Kirkpatrick väitti. Seitsemän kuukauden ajan Naumann oli vangittuna, ja sillä aikaa britit ja heidän saksalaiset sätkynukkensa yrittivät rakentaa oikeusjuttua häntä vastaan. Lopulta 28.7.1953 Naumann vapautettiin. Bonnin petturit eivät pystyneet todistamaan mitään.

Naumann oli jälleen vapaa mies, mutta Gauleiterkreis oli hajotettu. Monet hänen kannattajistaan ja taloudellisista tukijoistaan alkoivat etääntyä hänestä, koska pitivät yhteyttä Naumanniin liian vaarallisena. Vapaiden Demokraattien Puolueen "natsifikaatio" loppui kesken, kun Achenbach ja muut siihen soluttatuneet kansallissosialistit erotettiin. Naumann pettyi äkilliseen epäonneen, mutta jatkoi päättäväisesti taisteluaan.

Hän päätti hyödyntää saamaansa julkisuutta, jota pidättäminen ja vankeus olivat aiheuttaneet, ja ryhtyi avoimeen poliittiseen työhön. Adolf von Thadden, Saksan Valtakunta-Puolueen nuori puheenjohtaja, päätti laittaa Naumannin ja Hans Rudelin vaaliehdokaslistan kärkeen. Kaksi kansallissosialistista johtajaa kampanjoivat innokkaasti ja tarmokkaasti elokuun ajan. Heidän sankarillinen taistelunsa juutalaisten tyranniaa ja sortoa vastaan liikuttivat tuhansia saksalaisia patriootteja. Bonnin petturihallitus huolestui Naumannin kasvavasta suosiosta ja päätti panna lopun hänen kampanjalleen. Häneltä riistettiin kaikki kansalaisoikeudet ja hänen nimensä poistettiin ehdokslistoilta. Muutamaa päivää myöhemmin Naumannin luona vieraili muutamia ikäviä vieraita, jotka uhkasivat tappaa hänet, ellei hän lopettaisi kaikkea poliittista toimintaansa.

Werner Naumann vetäytyi poliittiselta näyttämöltä syyskuussa 1954 ja omisti siitä eteenpäin aikansa, energiansa ja kykynsä liketoimiin. Hänen sankarillinen yrityksensä Neljännen valtakunnan rakentamiseksi oli epäonnistunut. Mutta hänen kylvämänsä kansallissosialistisen vallankumouksen siemenet antoivat hedelmänsä myöhempinä vuosina. Werner Naumannin perintö elää kaikkialla nykypäivän Saksassa. Nykyisten taistelijoiden pyhä tehtävä on sama kuin Naumannillakin - kansallissosialistisen hallituksen palauttaminen valtaan Saksassa sekä Euroopan ja maailman vapauttaminen kansainvälisen juutalaisuuden pahoista voimista!

Heil Hitler!

Etsitään

1. Kolmannen valtakunnan aikaisia kirjoja ja lehtiä sekä alkuperäisiä (ennen vuotta 1945 ilmestyneitä) saksalaisia marsseja sisältäviä levyjä.

2. Tovereita, jotka kirjoittavat sujuvasti jotakin vierasta kieltä ja ovat halukkaita tekemään käännöksiä.

3. Internet-aktivisteja tiedon kokoamiseen ja levittämiseen.

NSDAP/AO - PO Box 6414 - Lincoln NE 68506 - USA

http://www.nazi-lauck-nsdapao.com

NSDAP/AO Suomeksi