Nazi Lauck NSDAP/AO Suomeksi Uutislehti 113-12 . . .

Nazi Lauck NSDAP/AO

Kansallissosialistinen Uutislehti

NSDAP/AO – Suomen painos

Numero 113/12 - Kevät 2003 (114)

Sankareiden muistolle!

Sunnuntai-iltapäivänä, 15.2.2003, Unkarin BLOOD & HONOUR marssi jälleen WAFFEN-SS:n saksalaisten ja unkarilaisten sankarivainajien muistolle, jotka puolustivat Budapestia yli kolme kuukautta 15.10.1944 tapahtuneen hallitusvaihdoksen jälkeen. Me kutsumme sitä "BECS LET NAPJA" (Kunnian Päivä). Saksalaiset sotilaat puolustivat kotimaatamme kuin omaa kaunista maatansa - ja me emme unohda sitä koskaan.

Helmikuun 11. päivänä 1945 taistelevat yksiköt päättivät murtautua ulos, kun niiltä olivat loppuneet ammukset, ruoka, vesi ja lääkkeet. Yli 75 000 sotilasta, pari kolme luotia jokaisen aseessa, yrittivät päästä sadoistatuhansista miehistä koostuneen kommunistilauman läpi. Seuraavina muutamina päivinä 68 000 miestä kaatui yhdessä Toisen maailmansodan suurimmissa ja verisimmissä taistelussa. Noin 7000 sotavankia vietiin Siperian kuolemanleireille. Yli 40 000 unkarilaista SS-miestä taisteli saksalaisten tovereittensa rinnalla sodassa.

Kun Neuvosto-laumat miehittivät ylä-Budan ('Burg'), he ampuivat kaikki haavoittuneet ja teloittivat lääkärit. Sitten he raiskasivat sairaanhoitajat ja tappoivat heidät pistimillään. Ne, jotka eivät olleet tarpeeksi onnekkaita kuolemaan nopeasti, vietiin Siperiaan. Eivätkä he koskaan enää palanneet takaisin Unkariin tai Saksaan. Yksi viidestätuhannesta kuolemanleiristä nielaisi heidät lopullisesti.

Budapest kaatui, mutta heitä ei ole unohdettu, jotka kuolivat Euroopan puolesta ja jotka pidättelivät Stalinin raiskaavia juutalaisbolsevikki-laumoja.

Vuodesta 1996 lähtien olemme marssineet Unkarin ja Saksan WAFFEN-SS-joukkojen taistelulippujen alla. Olemme muistaneet menetettyjä viattomia ihmishenkiä ja kidutettuja ja murhattuja vapaustaistelijoita, jotka halusivat vain paremman Euroopan ja maailman.

Tänä vuonna poliisipäällikkö yritti ensin (aina valppaiden juutalaisten "ihmisoikeus-ryhmien" painostamana) estää rauhallisen kokoontumisen, erityisesti kaupungin läpi marssimisen, koska helmikuussa 1999 muistojuhlassa oli puhjennut väkivaltaisuuksia. Tietojemme mukaan myös saksalaiset (!) siviilipukuiset poliisit olivat osallistuneet hyökkäyksiin marssijoita vastaan ja pidättäneet loppuillan konserttiin osallistuneita itävaltalaisia ja saksalaisia tovereita.

Järjestäjät yrittivät vielä kahdesti saada lupaa, mutta joka kerta se evättiin eri syihin vedoten: "paikka ei ole vapaana", "paikka on jo annettu toisen ryhmän käyttöön" jne. Kun Unkarissa on "uusi" hallitus, vanhat kommunistit jälleen vallassa (vaalivilpin avulla), ei ole ihme, että vallanpitäjät ovat meitä vastaan.

Kunnian Päivän muistojuhla on aina pidetty Budapestin vanhassa keskustassa ('Burg'), koska tuo historiallinen taistelu käytiin siellä. Tänä vuonna suunnitelmiin täytyi tehdä muutos.

Kolmannen kerran luvasta kieltäytymisen jälkeen Unkarin H&B:n johtajat palkkasivat menestyksekkään ihmisoikeus-juristin, joka uhkasi välittömillä syytteillä Budapestin kaupunkia vastaan perustuslain vastaisen kiellon johdosta. Nyt poliisi vihdoin perääntyi ja myönsi luvan kokoontumiselle parlamentin edessä.

Noin 200-250 toveria oli paikalla punavalkoisine Ristinuoli-liikkeen lippuineen. Joillakin oli "88"-tunnuksia ja he tervehtivät toisiaan taisteluhuudolla "Kitartás!" (Lujuutta!). Meitä vastassa, erotettuna kaksinkertaisilla rauta-aidoilla ja mellakkapoliiseilla, juutalaiset vihanlietsojat ja heidän kommunisti-liitolaisensa (mustalaiset, homot, feministit) esittelivät turmeltuneisuuttaan ja kieroutuneisuuttaan. "Juutalaisyhteisön" järjestäjät olivat kutsuneet hiljaisen (!) vastamielenosoituksen, mutta se oli kaikkea muuta paitsi "hiljainen". He huusivat ja kiljuivat rivouksia, mikä oli jotenkin huvittavaa, sillä me, Unkarin kansallissosialistit OLEMME kotonamme; juutalaiset ja heidän joukkionsa ovat muukalaisia, epätoivottuja ali-ihmisiä ja tunkeutujia.

Vastakohdaksi heille BLOOD & HONOUR piti hienon hiljaisen ja tarkoituksenmukaisen muistojuhlan sankarivainajille.

Näimme myös kuinka "vierasta kieltä puhuvat" kuumakallet heiluttivat juutalaislippua (Daavidin tähti). Heidän alkuperänsä oli helppo arvata, sillä he lauloivat juutalaislauluja ja huusivat "Shalom, shalom" puheidemme aikana. Aluksi heille huudeltiin takaisin "Likaiset juutalaiset" ja "Menkää takaisin Israeliin. Tämä on meidän maamme", mutta turvamiehet pyysivät meitä olemaan reagoimatta heihin lainkaan ja olemaan siten antamatta tilaisuutta provokaattoreille.

Tämän vuoden Muistomarssi oli paljon pienempi ja lyhyempi kuin edellisinä vuosina. Väkivaltaa ei esiintynyt, joten olemme järjestämässä ensi vuonna uutta marssia. Tahtoisimme nähdä enemmän eurooppalaisia tovereita niiden lisäksi, jotka ovat jo aikaisemmin ottaneet osaa siihen.

Samana päivänä ympäri Unkaria järjestettiin myös muita muistotilaisuuksia. Melkein jokaisessa suuressa kaupungissa, jossa käytiin suuria taisteluja Wehrmachtin/Waffen-SS:n ja Stalinin raiskaajalaumojen välillä, pidettiin rauhanomaisia mielenosoituksia.

Myöhään samana iltana pidimme skinhead-konsertin, jossa esiintyi unkarilaisia bändejä. Keskiyöllä päivä päättyi puisen hakaristin polttamiseen.

LUJUUTTA! SIEG HEIL!

BLOOD & HONOUR, UNKARI

Budapest, 20.2.2003 (114)

Savijalat

Euroopassa jopa valtalehdet ovat julkaisseet myönteisiä arvioita eri kirjoittajien teoksista, joissa on yksi yhteinen aihe: Amerikan Yhdysvaltoina tunnetun globaalin kapitalistisen imperiumin tuho.

Taloudellisesti USA on taantunut, kun taas Eurooppa ja Japani ovat nousseet. Ainoa alue, jossa USA vielä selvästi hallitsee, on sotilaallinen. Kuitenkin läpi historian sotilaallinen voima on usein ollut viimeinen pilari, joka sortuu.

Tietenkään nämä kirjoittajat eivät uskalla nimetä syytä USA:n tuhoutumiselle - rodullista rappeutumista. Me kaikki tiedämme, että juutalaisten hyökkäys vitaalin ja nuoren arjalaisen Amerikan kansan henkisiä, moraalisia ja kulttuurisia arvoja vastaan aiheuttaa rappiota. Arvoja, joilla tämä laaja maa valloitettiin, asutettiin ja kehitettiin.

Tietyllä tavalla epäamerikkalaisen imperiumin tuhoutuminen on sekä väistämätöntä että toivottavaa; imperiumi palvelee vain kansainvälistä juutalaisuutta, ei Amerikan kansaa.

Toisaalta arjalaisen Amerikan kuolema ei ole väistämätöntä ja toivottavaa. Sinun ja minun, jokaisen kunnollisen rotutoverin (mukaanlukien suuren enemmistön, joka ei vielä tiedä tilannetta), täytyy pelastaa (tai palauttaa) Amerikka arjalaisten kotimaaksi.

Gerhard Lauck

Panssarivaunujen kuolema Grodnossa

Seuraava sotatarina on suomeksi käännetty ote uudesta kirjasta #549 SOLDIERS AGAINST DEATH AND THE DEVIL, joka on saatavana NSDAP/AO:lta hintaan 10 $ plus postikulut (USA:ssa +10%, muualla +30%).

Joka puolelta kuuluu kovaäänistä moottoreiden meteliä. Pölypilvet nousevat ympärillämme. Teräksiset panssarivaunu-aallot vyöryävät meitä vastaan kolmelta suunnalta yhtä aikaa. Hengitys tiivistyy jännityksestä. Polttavasta kuumuudesta huolimatta hetken ajan tuntuu hyvin kylmältä. Siinä ei ole mitään hävettävää. Noiden useissa aalloissa pitkin laajaa rintamaa rymivien teräshirviöiden näkeminen on tarpeeksi ahdistavaa.

Motorisoitujemme patteriemme jylisevä tuli avaa taistelun. Nopeassa tahdissa haupitsit sylkevät kranaatteja vyöryvien massojen keskelle. Jokainen sarja aiheuttaa muutoksia panssareiden aaltoihin. Ne yrittävät kiemurtelemalla väistellä kranaatteja. Tuli tiivistyy hyökkäyksen edetessä ja aiheuttaa aukkoja paksuihin riveihin. Jotkut kääntyvät ja toiset pysähtyvät, mutta massat vyöryävät eteenpäin. Nopeat panssaroidut tiedusteluvaunut ja kevyet tankit johtavat hyökkäystä ja ne yrittävät tukahduttaa panssarintorjuntatulemme. Raskaat panssarivaunut, joista törröttää kanuuna, haluavat napata niiden vaarallisimmat viholliset ajoissa. Antaa niiden tulla yhä vain lähemmäksi, vaikka sydän on hypätä kurkkuun. Tykit ja raskaat konekiväärit ottavat nyt kevyet tankit tulensa alle. Helvetillinen konsertti riehuu - nykyaikaisen taistelun hirvittävää musiikkia. Raivoisa venäläisten konekiväärien tulitus laulaa asemiemme ympärillä. Kranaattien viheltävä ääni edeltää osumia riveihimme. Panssarintorjunta-aseet karjuvat. Valojuovaluotien sarjat halkovat kenttää kuin mielipuolinen ilotulitus, joka katoaa sitten motorisoitujen rynnäkkötykkiemme ja haupitsiemme koviin iskuihin. Osa tulestamme iskee suoraan raskaisiin panssarivaunuihin, kun taas osa tähtää kauemmaksi estämään uusia hyökkäysaaltoja. Jatkuva jylinä, ulvonta ja ulina ympäröivät meidät. Huudetut käskyt ja haavoittuneiden valitus leikkaavat hirvittävää melua. Räjähdykset ravisuttavat maata, joita seuraavat taivaalle kohoavat lieskatornit ja mustat sienimäiset öljypilvet. Panssarivaunut pysähtyvät, palavat ja lentävät sitten ilmaan kovan ärjäisyn saattamana. Yksi vähemmän, toinen, kolmas tuolta. Täällä kokonainen ryhmä on pakkaantunut yhteen. Kranaatteja sataa. Ne repivät, raastavat ja tuhoavat! Mutta uusia panssarivaunuja työntyy läpi muurin, joka on tehty mullasta, pölystä ja savusta. Tiedämmekö vielä mitä olemme tekemässä? Taistelu riehuu ympärillämme - edessä, sivuilla ja takana. Ajattelemme, ei, ainoastaan toivomme, että pystymme lyömään peliin kaiken meistä lähtevän inhimillisen voiman ja kovuuden.

Venäläisten tykinkranaatit osuvat taloihin. Siellä täällä kuivat puut palavat kuin sytykkeet. Liekit nuolevat edessämme, välissämme ja takanamme. Ammusrekka törmää kaatuneeseen palavaan puuhun. Pois, pois - helvetti repeää keskellä joukkojamme! Rekka syttyy palamaan. Räjähtävät miinat, panokset ja käsikranaatit tekevät väliimme raivoavan muurin. Läheiset talot ja kuivat puut syttyvät palamaan. Liekkisoihdut roihuavat. Ilma itsessään tuntuu olevan tulessa. Se tunkeutuu keuhkoihin kuin kuuma lyijy. Se korventaa hiukset ja polttaa ja ärsyttää silmiä. Kuolema ulvoo ja tanssii kuuman teräksen tuhansissa pirstaleissa. Mutta Saksan sotilaat taistelevat tässä kirskuvassa helvetissä tultasyöksevien hirviöiden hyökkäyksiä vastaan. Jääkylmin katsein me, joille kuolema on ehkä vain vapautus, katselemme vihollista visiirin läpi, heittelemme käsikranaatteja, raahamme miinoja ja syydämme hehkuvaa kuolemaa liekinheittimistämme. Panssarintorjuntayksiköt ryntäävät aseineen uhatuimpiin paikkoihin. Motorisoidut rynnäkkötykit kolistelevat yhä uudelleen aukkoihin. Miehet taistelevat kaiken murskaavien sotakoneiden mahtia vastaan. Lopulta nämä miehet aseineen ovat todellakin vahvempia kuin konemassojen terrori, kauhu ja voima. Ympärillämme seisovat tiukassa piirissä tuliset ja savuavat tornit. Tappiot hyökkäyksestä ovat olleet liian korkeat. Seuraavat aallot ovat voimattomia. Ensin yksittäin, sitten suljetuissa muodostelmissa panssarivaunut kääntyvät ja katoavat koloihinsa. Kurkuistamme puhkeaa villejä hurraa-juutoja! Olemme elossa! Pidimme asemamme!

* * *

Aurinko on jo matalalla taivaanrannassa. Tukahduttava kuumuus ei ole kadonnut minnekään. Palava usva, purevasti löyhkäävä tomu ja tuhotuista vaunuista tupruava öljy täyttävät kuuman ilman, jota eivät lievennä edes tuulenhenkäyksetkään. Paljonko tunteja on kulunut? Emme pysty laskemaan niitä. Koimme ne vain sekunteina ja minuutteina, joista jokainen oli kuin ihmiselämä.

Hyökkäykset hyökkäyksen perään, ryhmissä, jonoissa ja aalloissa, suljettuina muodostelmina ja tiukasti keskitettyinä, ovat vyöryneet meitä vastaan. Aina kun muodostelmia saapui Grodnosta, venäläisten johto heitti ne välittömästi taisteluun. Ohut linjamme huojui ja oli murtua useammin kuin kerran raskaiden panssarivaunujen hirvittävien törmäysten voimasta. Mutta me tarttuimme kynsin ja hampain maahan kiinni. Kuoleman halveksiminen ja yksilöiden uhraukset käänsivät tilanteen yhä uudelleen hyväksemme.

Lisäjoukkomme ovat murtautuneet rajuina hyökkäyksinä panssarivaunujen sartorenkaan läpi useita kertoja. He toivat piiritetyille tovereilleen ammuksia, aseita ja oman taistelutahtonsa, vaikka olivat itsekin jo osallistuneet mitä raskaimpiin tasteluihin. Kaksi jalkaväkipataljoonaa täydentää ohuita linjojamme. Pikamarssin jälkeen ne liittyvät heti armottomaan yhteenottoon. Taistelu, joka raivoaa ympärillämme tunnista toiseen, on yhä ratkaisematta.

Uusia hyökkäyksiä tulee useilta eri suunnilta. Ne haluavat tuhota hyvät asemamme. Taistelu leimahtaa jälleen. Suoraan edessämme julisevää tulitusta, sitten korkeita, lyhyitä ulvahduksia ja murskaavia osumia. Suuret tykivät kyntävät maata. Suuliekkejä. Paljaalla silmällä voi nähdä tykinputkien työntyvän esiin kaukaisuudessa. Ensimmäinen ajatuksemme on, että raskas venäläinen tykistö on saapunut ja ottanut meidät suoran tulituksen alle. Maata räjähtää ilmaan asemissamme ja kranaatinsirpaleita sataa!

Pitkin taivaanrantaa kasvaa lisää tykinputkia. Korkea tykkitorni pistää esiin todella suuresta panssarivaunusta. Panssarivaunuja! Venäläisiä 52-tonnin panssareita, joissa 15 cm läpimittainen tykki! Meidät valtaa halvaannuttava kauhu. Panssarintorjuntatykit pyörähtävät ympäri. Ne tulittavat kaikin voimin, mutta kevyistä panssarintorjunta-aseista ei ole hyötyä. Kranaatit kimpoilevat mahtavista teräskuorista kuin kumipallot. Tulitamme voimattoman raivon vallassa mitä aseistamme lähtee. Terävät huudot ohjaavat motorisoituja rynnäkkötykkejä. Ne syöksyvät suoraan päin venäläisiä. Nyt on vain muutama sekunti aikaa päättää. Tuolla on tuliketju! Hirviöitä vastaan ammutaan kranaatteja kranaatin perään. Rauta antaa voimia, kun nämä nykyajan ritarit, syystäkin pelokkaina, tulittavat kuin olisivat harjoituskentällä. Osuma osumalta teräkseen isketään kraatereita. Vaunujen kannet repeytyvät auki. Tykkitorneja moukaroidaan. Hurjaa kaksintaistelua on oteltu lähietäisyydessä. Me ammumme nopeammin ja paremmin, mutta sinne minne venäläisten kranaatit osuvat, on seurauksena kuolemaa ja tuhoa. Jättiläiset palavat kirkkaasti ja niistä nousee valtavia savupilviä. Aivan vieressäni hirvittävä rysähdys - motorisoitu rynnäkkötykki saa suoran osuman! Kokonainen kulmaus paksusta panssarista on repeytynyt, ja yksi miehistä on haavoittunut vakavasti. Erään luutnantin monokkeli hajosi iskun voimasta tuhansiksi sirpaleiksi! Hän poimi taskustaan vara-monokkelin. Se sopi silmän päälle kuin nakutettuna, mutta hänen kasvonsa olivat kalpeat kuin ruumiilla. Selkeät komennot saavat joukot kokoamaan voimansa. Lisää sarjatulta - osumia osumien perään. Toinen osuma aivan tykin viereen. Se ryömii takaisin kuollettavasti haavoittuneena. Kolme raskasta panssarivaunua on yhä jäljellä ja ne vyöryävät itsepintaisesti meitä kohti. Toisen motorisoidun rynnäkkötykin miehistö pyytää kiihkeästi ammuksia, sillä viimeinen kranaatti on juuri syöksynyt putkesta ulos. Mies hyppää ulos rynnäkkötykistä ja kiitää taakse viheltävien sirpaleiden ja konekiväärisarjojen läpi. Panssarivaunut tulevat lähemmäksi - olemme kuin halvaantuneita. Mies rynnäkkötykistä on palannut jällen takaisin kaksi kranaattia kummassakin kainalossaan! Hän kiirehtii eteenpäin villein syöksyin. Miksi venäläiset eivät ammu? Ampukaa jo, ampukaa! Tehkää tästä loppu! Mies on kadonnut rynnäkkötykkiin. Venäläiset panssarit ovat 50 metrin päässä. Sekuntien sisällä neljä räjähdystä täyttää taivaan - osuma osuman perään. Uskomattomalla voimalla kolme suoraa osumaa murskaavat kolme jättiläistankkia. Loppu on veren, savun, tulen ja romun kaaosta!

Samanlainen epätoivoinen taistelu raivoaa oikealla ja vasemmalla. Panssarintorjuntayksiköt hiipivät eteenpäin kärjessään kaksi moottoripyörämiestä. Tavoitteena on päästä ampuma-asemiin. He kiitävät hulluina ajaen. Yhtäkkiä venäläiset jättiläispanssarivaunut seisovat heidän edessään. Motoristit eivät ennätä pysähtymään, vaan törmäävät vaunuihin. Musertumista ja rikkoutumista - panssarivaunu vyöryy suoraan heidän ylitseen. Kauhunhuudot takertuvat kurkkuihimme. Sitten kummatkin miehet seisovat vaunun takana. Heidän kasvonsa ovat aivan valkoiset, mutta heidän luunsa ovat ehjät. He olivat kaatuneet suoraan telaketjujen väliin. Tällaista on sota! Kuolema hyppää niskaan 52 terästonnin voimalla, mutta päästää sitten menemään; joku toinen siirtyy suureen tuntemattomaan kiväärinluodin ilkeän laulun saattamana kuin sivumennen.

 

Panssarintorjuntayksiköt taistelevat suurella päättäväisyydellä. Panssarivaunu on heidän perivihollisensa. He päästävät sen etenemään lähietäisyydelle ja iskevät sitten sen heikoimpiin kohtiin aivan kuten on opetettu. He tulittavat kunnes tankin panssari hehkuu ja poraavat panssarikuorta kunnes vaunun käynti pysähtyy tai isku tykkitorniin tuhoaa sen tulivoiman. Viimeiseen mieheen asti he tulittavat.

Panssarivaunuja asemissamme! Emme kykene pysäyttämään niitä. Nyt ne möyhentävät maata ja sorruttavat taisteluhautoja useiden tonnien painollaan. Jalkaväkimiesten yläpuolella teleketjut kiskuvat ja moottorit karjuvat. Muutamien metrien välein iskeytyvät kranaatit repivät asemiamme. Tykkitorneista heitellään käsikranaatteja. Onko tämä loppumme? Mutta vain se, joka luovuttaa, on hävinnyt. Nyt he ilmestyvät ketunkoloistaan ja juoksevat teräsjättiläisten luo ja työntävät käsikranaatteja tykinputkiin ja kiinnittävät niitä telaketjujen väliin. Pioneerit juoksevat tulen alla ja sijoittavat miinoja liikkuvien tankkien eteen ja kiinnittävät niihin räjähteitä. Silkan epätoivon vallitessa Saksan sotilaat taistelevat näitä tultasyökseviä teräsluomuksia vastaan ja täyttävät ne räjähteillä. Heidän taisteluraivostaan on tullut kauheata. He haluavat repiä panssarit riekalaiksi pelkillä paljailla käsillään, jos Jumala antaa heille siihen voimaa. Vimmaisesti ihminen taistelee kohtaloa vastaan ja pakottaa rautaisella tahdollaan ja rajattomalla voimallaan kohtalon vaa'an kallistumaan. Odottamatonta energiaa pulppuaa jostakin ja se purkautuu päin panssaroitua vihollista repien sen reikaleiksi. Kuolema näyttää pelkäävän heitä, sillä he ovat juuri iskeneet kuolemaa päin näköä. He luiskahtavat kuoleman ahnaista kourista ja antavat tuhoavia iskuja kuoleman paholaismaiselle mahdille. Ihminen on taistelukentän valtias. Hehkuva rauta ja paksut teräskuoret - mitä ne ovat verrattuna ihmisen tahdonvoimaan ja sydämen voimaan? Panssarivaunujen kuolema pyyhältää taistelukentän halki. Räjähtävät teräskolossit, raikuvat räjähdykset, lieskat, savu ja veri merkitsevät sen polkua.

Se aiheuttaa syviä haavoja ja repeytymiä vihollisrintamaan. Miehet ja koneet kietoutuvat yhteen. Elämän ja kuoleman välillä ei ole enää eroa. Tämän taistelun täytyy loppua kuten se alkoikin - armottomasti. Voitto saavutetaan varhaisillan hämärässä - ensimmäinen ratkaisu bolsevikkien panssarimassojen ja Saksan sotilaiden välillä. Tästä ratkaisusta tulee esimerkki tuleville taisteluille, joissa se panssariarmeija tuhotaan, jonka tarkoituksena kerran oli haudata Saksan maat, kylät ja kaupungit alleen murskaavassa hyökkäyksessään.

Neuvosto-yksiköt ovat jo pitkään olleet hajallaan. Yksittäisiä panssareita ilman johtoa vaeltelee pitkin maisemaa, kunnes ne saarretaan ja tuhotaan. Panssarirykmenttien jäänteitä pakenee suunnitelmaa vailla kaikkiin suuntiin, joissa ne törmäävät edenneisiin naapuridivisiooniin tai joissa ne saalistetaan seuraavana aamuna Stukien toimesta. Kesäyön hämärät varjot laskeutuvat taistelukentän ylle, jossa palavat ja savuavat venäläisten panssarivaunujen jäännökset. Liekit lepattavat tovereittemme hautojen yllä aivan kuin heidän voittonsa merkiksi. Vakaassa uskossa he taistelivat suuren päämäärämme puolesta. Huomenna he ovat rinnallamme samaa vihollista vastassa. Kävely taistelukentän halki paljastaa kamppailun kauheuden. Suunnilleen 150 panssarivaunua, niiden joukossa monia kaikkein raskaimpia teräsjättiläisiä, makaa ympäriinsä riekaleiksi revittyinä ja murskattuina. Nämä teräksiset ja rautaiset rauniokasat eivät enää koskaan etene Saksan sotilaita vastaan. Grodnon porteilla niiden ohitse kulki panssarivaunujen kuolema.

Kirjeitä toimitukseen

Aktivismia vammasta huolimatta!

Lehtenne artikkelit osuvat naulankantaan. Vain siinä kirjoitetaan, kuinka me kaikki tunnemme ja ajattelemme. Kolminkertainen HEIL! Olen uskollinen NSDAP/AO:lle.

Olen fyysisesti vammautunut. Istun pyörätuolissa, enkä voi puhua. Kertokaa jos voin auttaa teitä internet-rintamalla! - Saksa

Toimittaja: Kaikkien meidän tulisi ottaa opiksi tämän toverin esimerkistä! Fyysisestä vammastaan huolimatta hän työskentelee, ja siten taistelee, asiamme puolesta!

 

Kasvua

Liike kasvaa täällä jatkuvasti. Viime viikolla 15 kansallissosialistia tapasi suunnitellakseen lisätoimia juutalaisimperialismia ja rikollista hallitustamme vastaan. Sieg Heil! - Saksa

 

Jack van Tongeren pyrkii senaattiin

Tiedotusvälineet pitivät paljon meteliä vapautumisestani syyskuussa ja sitten vielä enemmän uudesta kampanjastamme, joka oli suurempi ja tehokkaampi kuin vihollinen odotti. Virallisesti kampanjoin nyt liittovaltion senaatin paikasta. - Gosnells, länsi-Australia

Toimittaja: Vapauduttuaan monien vuosien poliittisesta vankeudesta tämä toveri aloitti välittömästi uudelleen taistelun valkoisen rodun puolesta! Tervehdimme häntä hänen päättäväisyydestään!

 

Hyviä elokuvia

Hienoa nähdä nuo klassiset Kolmannen valtakunnan aikaiset elokuvat DVD:nä. Upeaa! Voittoon! - Washington

 

Vaino pahenee Serbiassa

Juuri nyt tilanne Serbiassa ei ole hyvä yhdellekään nationalistille, ja me kansallissosialistit olemme vihollisen listan kärjessä.

Poliiseista on tullut villikoiria Serbian juutalaismielisen presidentin Zoran Djinjdjicin salamurhan jälkeen. Omista laieistaan piittaamatta he tekevät mielivaltaisia kotietsintöjä ja takavarikkoja. Monet tovereitamme ovat olleet pidätettyinä. Jopa niitä poliiseja ja sotilaita on pidätetty, jotka ovat kieltäytyneet tukemasta tätä terroria. Mutta me taistelemme saadaksemme vapautemme takaisin. Heil Hitler. - Serbia

 

Mielipiteenvapaus tukahdutettu Ukrainassa

Uudet lait kieltävät anti-semitismin täällä Ukrainassa. Meidän täytyy olla nyt entistä varovaisempia toimissamme. - Ukraina

 

Latvialaiset kunnioittivat Waffen-SS:ää

Jälleen tänä vuonna täällä oli mielenosoitus niiden tovereiden muistoksi, jotka taistelivat kahdessa latvialaisessa Waffen-SS-divisoonassa kommunismia vastaan. Jotkut heistä jatkoivat taistelua vielä 1945-56. - Tanska

 

Kansallissosialismin museo

Unkarissa on nyt avattu kansallissosialismin museo. Juutalaiset meuhkaavat, mutta sitä ei voida sulkea koska se sijaitsee yksityisellä maalla! - Unkari

 

Miehitetty maa

Juutalaiset, mustalaiset ja aasialaiset miehittävät Venäjää. Lähettäkää meille propagandamateriaalia. - Novosibirsk, Venäjä

 

Kansallissosialisti ja ylpeä siitä!

Olen kansallissosialisti ja ylpeä siitä. Vierailen usein nettisivuillanne, jotka ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen. Hyvää työtä! Lisätkää enmmän puolankielistä materiaalia. - Puola

Toimittaja: Toverit erityisesti köyhemmistä maista auttavat levittämään sanaa kääntämällä artikkeleita ja jopa kokonaisia kirjoja! Ne lisätään NSDAP/AO:n verkkosivuille ja tulevat siten ilmaiseksi tarjolle maailmanlaajuisesti. NSDAP/AO:n julkaisutoiminnan maksimoimiseksi etsimme myös vapaaehtoisia skannaamaan (eri kielisiä) KIRJOJA optisella tekstinlukijalla.

Etsitään

1. Kolmannen valtakunnan aikaisia kirjoja ja lehtiä sekä alkuperäisiä (ennen vuotta 1945 ilmestyneitä) saksalaisia marsseja sisältäviä levyjä.

2. Tovereita, jotka kirjoittavat sujuvasti jotakin vierasta kieltä ja ovat halukkaita tekemään käännöksiä.

3. Internet-aktivisteja tiedon kokoamiseen ja levittämiseen.

NSDAP/AO - PO Box 6414 - Lincoln NE 68506 - USA

http://www.nazi-lauck-nsdapao.com

NSDAP/AO Suomeksi